Kilonhuipun rakennuspaikka sijaitsee Kilossa, sen Friisinmäen puoleisella alueella. Tontti sijaitsee omassa rauhassaan päättyvän Degerbyntien päässä, ympäristöään selvästi korkeammalle kohoavan kallioisen mäen hienolla, aurinkoisella huipulla, josta on avarat näköalat yli naapureiden. Espoon kaupungin ilmakuvassa kesältä 2009 näyttää alue tällaiselta:

avaa ilmakuva uuteen ikkunaan

Rakennusalueen likimääräiset rajat on kuvaan merkitty punaisella; kuvaa klikkaamalla se avautuu suurempana uuteen ikkunaan.

Valmiina alue tulee iltapäivän auringossa näyttämään tällaiselta:

avaa lentävä matto uuteen ikkunaan

Kävelymatka Siuntiontiellä olevalle bussipysäkille on noin 100 metriä, Kilon asemalle 800 metriä ja Sellon kauppakeskukseen noin 1,5 kilometriä:

avaa kartta uuteen ikkunaan .

Karttakin avautuu klikkaamalla suurempana uuteen ikkunaan.
Lähin päiväkoti on naapurissa ja koulut turvallisten, valaistuja kävelyteitä kulkevien kävelymatkojen päässä. Lähimmät kaupat ovat Kilon asemalla ja liki kaikki palvelut Sellossa. Myös Kilon ratsastustallit ja Leppävaaran urheilukeskus ovat kävelymatkan takana. Autolla liikkuvalle avautuvat Kehä I, Kehä II ja Turunväylä lyhyiden ja normaalisti ruuhkattomien yhteyksien päässä.


Tontti ostettiin perustettavan As.Oy:n lukuun Kilon kartanon omistajalta Dorrit Burmeisterilta 16.5.1980; samaan aikaan, kun nykyistä Kilon ratsastustallia oltiin perustamassa. Tonttijakoa ei Espoo ollut alueelle vielä tehnyt, joten kauppa tehtiin Espoon kaupungin Kuninkaisten kylän tilasta nimeltä Kb/33, RN:o 1:62. Tilalle oli myyjä hakenut poikkeusluvan kahden asunnon rakentamiseen, mutta poikkeuslupaa ei hyödynnetty, joten se vanheni.

27.5.1982 Espoo vahvisti alueelle asemakaavan. Kaava-alueen nimi on Kellarimäki-Friisinmäki ja korttelin numero 54146. Kaavan mukaan yhtiön tontti kuuluu erillisten ja kytkettyjen pientalojen AP-alueeseen, ks. kaavamääräykset. Kaavoituksessa tila Kb/33 oli suunniteltu jaettavaksi kahdeksi tontiksi ja suuri osa tonteista määriteltiin istutettavaksi tai luonnontilassa pidettäväksi alueeksi, mikä myöhemmin tuli paljon vaikuttamaan talojen sijoitteluun tonteille. Samalla osa tilasta hävisi rakennettavaksi suunnitellun mutta toistaiseksi toteuttamattoman Degerbyntien jatkeen alle.

Asunto-osakeyhtiö tuli perustetuksi vähitellen, yhtiöjärjestys vahvistettiin 19.5.1983. Siihen aikaan vanha turveradan pohja vielä kulki nykyisen Inkoonkujan reunaa eikä osoitenumeroinnista juuri ollut tietoa. Niinpä perustettavan As.Oy:n nimeksi tuli As.Oy Inkoonkuja 5, mikä nykyisen osoitenumeroinnin aikana on valitettavasti varsin harhaanjohtava. Samoin yhtiöjärjestys tehtiin silloin rakennettavaksi kuvitellun neljän asunnon perusteella, joten nyt - rakennuslupapiirustusten tultua hyväksytyksi kuudelle asunnolle - on edessä yhtiöjärjestyksen muutos toteutettavan tilanteen mukaiseksi.

Ryhtyessään rakentamaan rivitaloja naapuritonteille rakentajayhtiö YIT anoi koko kortteliin 54146 tonttijakoa, jonka Espoon kaupunki sitten toteuttikin 24.9.1997. Tässä vaiheessa alkuperäinen tila Kb/33 jaettiin kahdeksi tontiksi, korttelin 54146 tontit 9 (länsipuoli) ja 10 (itäpuoli).

Degerbyntien alle jäävän tontinosan takia tonttijaosta tuli kuitenkin valitettavasti sellainen, että kaavamääräysten mukaan ei tontille 10 olisi saanut rakentaa kuin kaksi asuntoa, kun tontilla 9 puolestaan oli liikaakin neliöitä kolmelle asunnolle. Jotta koko rakennusoikeus saataisiin käytettyä, siirrettiin tonttien välistä rajaa 1.12.2009 päivätyllä tonttijaon muutoksella. Tässä yhteydessä tontti 9 sai uuden numeron 16 ja vastaavasti tontti 10 numeron 17. Tonttien pinta-alat muutoksen jälkeen ovat 2393 m² (tontti 16) ja 2266 m² (tontti 17) ja rakennusoikeudet vastaavasti 478 m² (tontti 16) ja 453 m² (tontti 17). Nykyinen tonttijako on tämän näköinen:

avaa tonttijako uuteen ikkunaan

Istutettavan tai luonnontilassa pidettävän alueen raja on merkitty vihreällä viivalla ja naapuritalot sinisellä.

Vesijohdon ja viemärin tuominen tonteille olisi tuottanut suuria vaikeuksia, mutta päätettyään rakentaa naapuriin siirrettävän päiväkodin, rakensi Espoon kaupunki talven 2008 - 2009 aikana Degerbyntien loppupään ja tien alle vesijohdon ja viemärin. Näinollen tontit alkoivat olla rakennusvalmiita vuoden 2009 alkupuolella, jolloin arkkitehdit pääsivät tosissaan töihin.

Alueen ja talojen arkkitehtisuunnittelusta vastasivat tunnetut arkkitehtiveljekset Art ja Pet Michael. Art Michaelin idea oli sijoittaa talot säteettäin, kaaren muotoon, mikä hienosti ratkaisi talojen sijoitusongelman suhteessa tontin luonnontilaan jätettävään osuuteen. Arkkitehtisuunnittelusta löytyy lisää sivulta Talot.

Rakennuslupapiirustusten alkaessa varmistua neuvoteltiin Espoon kaupungin edustajien kanssa talojen osoitenumeroinnista. Alun perin oli tontilla 17 osoite Degerbyntie 23 ja tontilla 16 osoite Degerbyntie 25, mutta koska molemmat tontit olivat saman As.Oy:n omistuksessa ja muodostivat yhteisen rakennuspaikan, valittiin kummallekin tontille yhteinen osoite Degerbyntie 23 siten, että tontilla 17 ovat talot A, B ja C ja tontilla 16 vastaavasti talot D, E ja F.

1.3.2010 Espoon kaupunki myönsi tonteille rakennusluvat numero 2009-1833 (talot D, E ja F, autokatokset ja tekn. tila) sekä numero 2009-1834 (talot A, B ja C). Luvat saavuttivat lainvoiman 16.3.2010, kun kukaan naapureista ei ollut valittanut. Rakennusluvan asemapiirros näyttää tällaiselta:

avaa asemapiirros uuteen ikkunaan

Kuvaa klikkaamalla se avautuu (hitaasti, kuva on iso!) suurempana uuteen ikkunaan.